VALIKKO
Finnlog-talojen ilmanvuotomittaukset
Vaipan ilmavuodoilla on suuri rooli ulkovaipan lämmönläpäisyssä, sillä ne lisäävät rakennuksen lämpöhäviöitä. Rakennuksen vaipan ilmavuotoa mitataan standardin mukaisesti; ilmanvuotomittauksella 50 pascalin paine-erolla. Rakennuksen keskimääräinen ilmanvuotoluku [m3/(h m2)] annetaan ulkovaipan neliömetriä kohti. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten mukaan ulkovaipan keskimmäinen ilmanvuotoluku ei saa ylittää yhtä kuutiometriä tunnissa ulkovaipan neliömetriä kohti q50≤1m3/(hm2). Ulkovaipan keskimääräinen ilmanvuotoluku ei saa ylittää energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksille vastaamisen todistamiseksi tehdyissä energialaskelmissa käytettyä arvoa. Kosteuskonvektion riskien välttämiseksi rakenteiden tärkeät kriittiset liittymäkohdat (esimerkiksi seinän ja perustuksen sekä lattian liitos, seinän ja katon liitos, katon höyry- tai ilmasulun jatkokohdat, läpiviennit) tulee tehdä ilmanpitävyys huomioon ottaen.
Käytännöllisesti katsottuna monikerroksisten vaipparakenteiden rakentamisessa on suurempia riskejä kuin yksikerroksisten vaipparakenteiden rakentamisessa (esimerkiksi massiivihirsitalot). Tämä sen vuoksi, että vaikka nykyajan rakennus- ja lämpöfysiikka mahdollistaa vaipan lämmönjohtavuuden tarkan laskemisen kerroksittain ja hyvien tulosten saamisen, rakennusprosessissa erilaisten seinäkerrosten asennuksessa mahdollisesti aiheutuvat virheet ja puutteet laskevat todellista tulosta jonkun verran.
Lähde: Finnlog OÜ
Vuosina 2010-2018 Finnlog-talojen ilmanpitävyyden arvioimiseksi suoritettiin ilmanvuotomittaukset 25:ssa sattumanvaraisesti valitussa talon osassa. Finnlog on tehnyt testejä tarkoituksena saada palautetta tehdyn työn laadusta ja vähentää talojen ilmavuotoja. Vuosi vuodelta saatuja kokemuksia on sovellettu jokaisen seuraavan talon rakentamisessa ja yllä mainittu kaavio luonnehtii sitä parhaiten. Vuodesta 2009 yhdessäkään testatussa talossa ei ole ylitetty normatiivista ilmanvaihtokertoimen raja-arvoa. Viime vuosien tulokset kertovat, että osassa taloista on saavutettu normatiivisesta arvosta lähes 3 kertaa paremmat tulokset (ilmanvaihtokerroin ei saa olla suurempi kuin 3). Kaaviosta käy ilmi, että erityisen hyvät ja vakaat tulokset on saavutettu viimeisen 1,5 vuoden aikana.
Ilmanpitävyys: miten talon koko vaikuttaa?
Lähde: Finnlog OÜ
Edellä esitetyssä kaaviossa on kerrottu talojen mittaustulokset myös talojen lattiapinta-alan mukaan, vasemmalta oikealle pienemmästä suurempaan. Kuten kaaviosta näkyy, talon koko ei ole ongelma erittäin hyvän ilmanpitävyyden saavuttamisessa. Näin esimerkiksi 260 m2, 160 m2 ja myös 130 m2 kokoisissa taloissa on saavutettu erittäin hyvä ilmanpitävyys, joka on lähes 3 kertaa normatiivista arvoa parempi. Täten talon koko ei suoranaisesti vaikuta korkean ilmanpitävyyden saavuttamiseen vaan se riippuu ennen kaikkea rakennustöiden laadusta.
Ilmanpitävyys: miten talon rakenne vaikuttaa?
Lähde: Finnlog OÜ
Yllä olevaan kaavioon on merkitty hirsitalot myös ulkoseinän rakenteen paksuuden ja kerrosten lukumäärän mukaan. Vasemmalla ovat talot, joiden seinät ovat paksumpaa lamellihirttä ja oikealle päin mentäessä seinärakenteen paksuus vähenee.
Kaaviosta näkyy, että kaikki kolme hirsitaloa 240×260 paksuudella (rakennettu 2012-2016) ovat saavuttaneet erittäin hyvät ilmanpitävyystulokset, mutta lähes samanlaiset tulokset on eri aikoina saatu myös niissä taloissa, joiden seinärakenteet ovat hieman ohuemmat. Sen, onko paksumpirakenteisen talon ilmanpitävyys helpompi saavuttaa, voidaan kertoa vasta pidempiaikaisen tarkastelun pohjalta, tällä hetkellä tietoja on arvion antamiseksi liian vähän.