Energiatehokkuus

1.heinäkuuta 2009 alkaen Suomessa on ollut voimassa energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten määräys, jonka mukaan pientalon energiatehokkuusluku ei saa ylittää vuodessa 180 kWh neliömetriä kohti. Energiatehokkuusluku on painotettu arvo, joka ei heijasta suoraan rakennuksen todellisia lämpöhäviöitä ja energiankulutusta.

Finnlog tekee kaikille rakennusprojekteille energialaskelman, jonka perusteella määritämme sekä rakennuksen lämpöhäviöt että energiatehokkuusluvun. Tarkkaan mietityt projektit, laadukkaat materiaalit, asiantunteva rakentaminen ja alla olevien energiatehokkuuden periaatteiden noudattaminen mahdollistavat sen, että Finnlog voi tarjota Sinulle mukavan kodin, jossa energiatehokkuus on huomioitu hyvin.

KOKONAINEN LÄMMITYS- JA ILMANVAIHTORATKAISU

Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten noudattaminen tarkoittaa sitä, että jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa suunnittelija käsittelee rakennusta kokonaisuutena ja miettii muun lisäksi tarkkaan myös lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisua. On selvää, että sähköpattereihin perustuva lämmitysjärjestelmä tavallisessa talossa ei vastaa energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia – riippumatta siitä, onko kyseessä puurunko-, kivi- tai hirsiseinä. Peruslämmitykseksi voi harkita lämpöpumppua tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lämmitysjärjestelmää. Käyttövesi kannattaa puolestaan mahdollisuuden mukaan lämmittää aurinkokeräimen avulla.

Merkittävää energiansäästöä tarjoaa myös ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla. Usein kiinnitetään paljon huomiota seinien lämmönpitävyyteen tietämättä, että tavallisessa rakennuksessa suurimman lämpöhäviön takana on itseasiassa ilmanvaihto. Luonnollinen ilmanvaihto aiheuttaa talossa, jonka ilmanvaihto on säännönmukainen, jopa 30-35 % koko lämpöhäviöstä. Jos rakennus ei ole ilmatiivis, ilmanvaihdosta aiheutuvat kustannukset kasvavat vielä suuremmiksi. Lämpöhäviö riippuu myös siitä, minkälaisia ikkunoita ja ovia käytetään ja kuinka suuret ikkunapinnat ovat.

FINNLOGIN HENGITTÄVÄ JA ENERGIATEHOKAS HIRSITALO

Usein epäillään, että hirsitalot eivät pidä lämpöä. Finnlogin talojen lamellihirsiseinät ovat kuitenkin riittävän lämmönpitäviä, täysin ilmatiiviitä ja ne takaavat mukavan lämmön sekä terveellisen sisäilman.

Seinärakenteiden lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot voivat aluksi puhua esimerkiksi puurunkoisen talon puolesta, mutta rakennusta tulee katsoa kokonaisuutena. Olettaen, että hirsiseinien laskennallinen lämpöpitävyys on pienempi kuin tavallisen seinän, voimme lämpöeristää rakennuksen lattian ja katon täydentävästi tämän indikaattorin korvaamiseksi. Useimmiten käytämme Finnlogin asuintaloissa katonalaisissa tiloissa ulkovaippoina puurunkoseiniä ja niiden lämmönpitävyys parantaa myös rakennuksen yleisiä indikaattoreita.

Näin ollen Finnlogin hirsitalon lämpöhäviö on kokonaisuudeltaan pieni. Lisäksi hirsitalossa toimii luonnollinen kosteudensäätely hengittävien seinien ansiosta – toisin kuin puurunko- tai kivitalossa. Huomioimatta ei voi jättää myöskään massiivisen lamellihirsiseinän lämpökapasiteettia, mikä näkyy erityisesti keväällä auringosta saadun energian ansiosta lämmityskustannusten pienenemisenä.

SUOSITUKSIA ENERGIATEHOKKAAN RAKENNUKSEN SUUNNITTELUUN

●Rakennuksen tulee olla tiivis: liiallinen hajonneisuus lisää seinäpintaa.
●Lämmöntalteenotollisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentamista tulisi harkita: suurimman lämpöhäviön aiheuttaa luonnollinen ilmanvaihto.
●Lämmitysjärjestelmän kannattaa perustua lämpöpumppuun tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan lämmitykseen.
●Ulkovaippojen tulee olla ilmatiiviit.
●Perustelemattoman suuria lasipintoja tulisi välttää ja valita ikkunat ja ovet, jotka ovat laadukkaita ja eristävät hyvin lämpöä.
●Rakennuksen energiatehokkuutta voi lisätä myös aurinkopaneeleita ja -keräimiä käyttämällä.